Historia
Kerhon synty
Ähtärin Seudun Kennelkerhon perustava kokous pidettiin 19.4.1978. Paikalla oli 24 koirien ystävää, jotka halusivat olla mukana Ähtärin koiratoiminnassa. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin: Jaakko Kauppinen, puheenjohtaja, Tapio Tamminen, varapj, Leena Mikkola, sihteeri, Veikko Aho, Kaarlo Kaskimäki, Liisa Keisala, Lennart Molander, Esko Mäentakanen, Eeva Virpiö sekä varajäseniksi Aulis Hyppönen, Hannu Pietilä.
Kerho perustettiin, koska haluttiin saada kaikille koirille avoin seura. Lähialueiden seurat olivat tuolloin lähinnä metsästysseuroja.
Ähtärin Seudun Kennelkerho ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 30.10.1978.
Kennelmaja
Kennelkerho on vuokrannut Ähtärin Urheilijoilta Mustikkavuorella sijaitsevan entisen hiihtomajan, nykyisen Kennelmajan vuodesta 1979 lähtien. Maja ei tuolloin ollut hyvässä kunnossa, joten kerho kunnosti sen muun muassa uusimalla lattian, laittamalla keittiön ja takan. Majalle hankittiin myös kalusteet.
Myös majan ympäristö siivottiin, rakennettiin portaat ja liiteri sekä puucee nostettiin notkosta ylös pihaan.
Maja on toiminut lukuisten kokousten pitopaikkana. Lisäksi majalla ja sen pihapiirissä on järjestetty nuorisoleirejä, kokeita, koulutuksia ja muita tapahtumia.
Tapahtumat
Pian kerhon perustamisen jälkeen anottiin kansainvälinen koiranäyttely, joka sitten järjestettiin 12.-13.7.1980. Koiria näyttelyssä oli noin 915 ja rotuja oli esillä 128. Tuohon aikaan se oli runsas määrä. Yhteensä ÄSKK on järjestänyt kolme kansainvälistä koiranäyttelyä sekä 1990-luvun alkuun asti lähes joka vuosi kansallisen kaikkien rotujen näyttelyn. Näyttelyiden suosion kasvaessa ja koiramäärien lisääntyessä, Ähtärissä ei enää ole järjestetty kaikkien rotujen näyttelyitä. Sen sijaan ryhmä- ja erikoisnäyttelyitä on edelleen järjestetty aina kun mahdollista.
Koska metsästyskoirat olivat alussa suurin koiraharrastusryhmä kerhon toiminnassa, myös erilaisia metsästyskokeita on järjestetty perustamisesta saakka. Nykyisin vuosittain järjestetään mm. ajo-, hirvi-, luola- ja MEJÄ-kokeita ja osallistujia on ollut kiitettävästi.
Kokeisiin tarvitaan tietenkin tuomareita ja koetoimitsijoita, joten myös näiden kurssit ovat kuuluneet Ähtärin Seudun Kennelkerhon toimintaan koko 30-vuotisen historian ajan. Lähivuosien aikana on järjestetty muun muassa hirvi- ja ajokoetuomarikurssi.
Ensimmäisen kansainvälisen koiranäyttelyn Ähtärin Seudun Kennelkerho järjesti vuonna 1980. Sitä ennen kerho oli jo mukana Ähtärissä järjestetyissä näyttelyissä avustamassa ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien.
Näyttelyitä ei tokikaan Ähtärissä ollut kuin yksi vuodessa (eikä aina sitäkään), joten myös muualle piti päästä kerhon jäsenten koiria esittämään. Kerho onkin järjestänyt yhteisiä näyttelymatkoja suurimpiin kotimaisiin näyttelyihin sekä myös ulkomaille mm. Tukholmaan, Gällivaaraan, Narvikiin ja Leningradiin. Ja vaikka kaikille ei aina menestystä tullutkaan, ainakin reissuilla oli mukavaa yhteishenkeä.
Koska kerhosta haluttiin kaikille roduille avoin seura, alettiin heti perustamisen jälkeen järjestää tottelevaisuuskoulutusta ja näyttelyharjoituksia, joissa koiria totuteltiin näyttelyitä varten. Alkuun, jolloin kokeet olivat vielä seurakoirien tottelevaisuuskokeita, TOKO-kokeita järjestettiin näyttelyiden yhteydessä. Myöhemmin 90-luvulla järjestettiin jo nykymuotoisia TOKO-kokeita. Nykyisin koulutus on keskittynyt lähinnä suosittuihin arkitottelevaisuusharjoituksiin. Siellä tarkoituksena on kouluttaa koirista yhteiskuntakelpoisia, hyvin käyttäytyviä koiria, joten kurssit ovat olleet hyödyllisiä aivan kaikille koirille.
Agility tuli mukaan toimintaan 1990-luvulla, jolloin sen kiinnostus Suomessa muutenkin kasvoi. Alkuperäiset esteet kerholle rakensi Esa Raivio ja osa näistä esteistä palvelee harrastajia edelleen. Sääntöjen muuttuessa ja vanhojen esteiden hajotessa Kaarlo Kaskimäki rakensi tilalle uusia. Rakentajille suuri kiitos agilityharrastuksen tukemisesta! Osa esteistä on täytynyt ostaa ulkopuolisilta (mm. uusi, kilpailumitat täyttävä avotunneli tilattiin Saksasta vuonna 2005).
Agilitykoulutuksia on järjestetty vuosittain ja uusia innokkaita harrastajia tulee joka vuosi lisää. Tavoitteena olisi tulevaisuudessa järjestää myös kilpailuita.
Kaikkien koulutusten harjoituspaikkana on toiminut Mustikkavuorella sijaitseva kenttä, joka on Ähtärin kaupungin omistama, mutta koirakäyttöön tarkoitettu. ÄSKK on omalta osaltaan pyrkinyt pitämään kentän kunnossa mm. aitaamalla sen ja hankkimalla kentälle uuden sorapeitteen kentän ollessa kuoppainen ja epätasainen. Vuonna 2007 kentälle hankittiin varastorakennus, jossa agilityesteet ovat voineet olla talven suojassa.
Kennelkerho pyysi kaupungilta maa-aluetta, johon voitaisiin perustaa lemmikkieläinten hautausmaa. 1980-luvun lopussa tätä käyttöä varten saatiin maata Lehtimäelle johtavan tien lähettyviltä. Hautausmaalle on haudattu nyt jo useita kymmeniä koiria sekä myös kissoja.
Hautausmaalla pidetään vuosittain talkoot, jolloin rikkaruohot kitketään ja hautoja siivotaan. Lukuisat muistomerkit, koristeet ja kynttilät koristavat hautausmaata.
Ähtärissä järjestettiin vuonna 1981 ensimmäinen nuorisoleiri, johon osallistui sekä ähtäriläisiä että ulkopaikkakuntalaisia nuoria koirineen. Tämän jälkeen kului usea kesä ennen kuin leirejä taas järjestettiin, mutta 2000-luvulla koiramaisia kesäleirejä on ollut jo kolme.
Leirien ohjelma on koostunut agilitysta, tottiksesta, näyttelyharjoituksista ja luennoista. Makkaranpaistoa ja saunomista tietenkään unohtamatta.
Koiratoimintaan kuuluu aina myös koirarotujen jalostaminen ja kasvattaminen. Kennelkerho on halunnut olla mukana koirien terveyden edistämisessä ja sen vuoksi on järjestetty yhteisrokotustilaisuus ja silmätarkastuksia.
